maanantai 25. toukokuuta 2009

Love Me Tender

70/2009

En ole koskaan tykännyt Elviksestä ja varsinkaan Love me tenderistä. Kuitenkin tilasin Elvis leiman ilman mitään tarkoitusta ja kylkiäisenä tilasin vielä moottoripyörä leiman. Olen alkanut käyttämään "kummallisia" värejä myös. Minulla on varmaan kriisi. ( toivon että kortti on vintagea? )

No...kyllä kohdallani kävi nyt niin että olen keski-ikäinen nainen ja Love Me Tenderistä tuli ikuinen unelma jonka ei ollut tarkoitus toteutua minun kohdallani. Moottoripyörästä tulee mieleeni ne keski-ikäiset pariskunnat jotka kesäisin hurahtavat huoltamoiden pihaan. Silmät kiiluen ja hieman kateudella ihailen niitä keski-ikäisiä naisia jotka nousevat moottoripyörän selästä, ottavat kypärän pois päästään ja heilauttavat kauniit hiuksensa ojennukseen.

Sen jälkeen rupeaa kyyneleet melkein valumaan silmistäni, kun näen heidän miestensä nousevan pois pyörän selästä - ovat keskimääräistä komeampia, pitkiä miehiä. Jotenkin minulle tulee aina mieleen hyvin kestävä ja yhteisymmärryksellinen parisuhde heitä katsellessa. Minä en toki tiedä, mutta kuvittelen että mootoripyöräily yhdessä vaatii yhteispeliä parilta. Ja sitäkään en tiedä, mutta kuvittelen että en pystyisi olemaan riidoissa miehen kanssa jos pitäisi olla niin lähellä toista ja pidellä vielä kiinni. :)

Haaveillen ``´´

6 kommenttia:

marke kirjoitti...

Kuule - haluatko, että kerron vähän toista puolta tuosta ihanasta idyllistä... No meillä ei ole toki pyörää, en liioin voisi jalkaani satakiloisena kovin heitelläkään ja tukkakin on lyhyt. Mies on sentään jonkin verran minua pidempi.... Mutta eiköhän nuo keski-ikäiset motoristit ole usein niitä, jotka elävät ns. "toista nuoruuttaan" ja toteutumattomia unelmiaan pyöriensä kanssa ja usein saavat särkyjä kroppaansa siitä vedosta ja viimasta mikä kyydistä tulee - naisista puhumattakaan - pelkäävät monet tosissaan....Hih.... että älä huoli - sinkkuna voi olla hyvä elää - ainakin saa päättää just mitä kanavaa haluaa katsoa milloinkin eikä tarvi pestä kuin omat pyykkinsä ja siivota omat sotkunsa.....

Ansku kirjoitti...

Ihana kortti ja ihana elvis. Moottoripyöräleimasinkin kuulostaa hyvältä. Ukko osti justiinsa pari kuukautta sitten mootoripyörän, vielä ei ole paljon ajellut. Minä en ole ollut kyydissä-vielä, mutta lupasin mökkikunnan kirkonkylään jäätelölle uskaltautua kyytiin (2kom). Hiukset on puolipitkä joten kyl niitä vähän sais huiskautettua :D

AN kirjoitti...

Ihana on kortti ja hauskoja tarinoita! Moottoripyörästähän tuo minunkin ukkoni unelmoi,mutta olen sanonut että en varmasti tule kyytiin,olen sen verran ollut että tiedän ettei se vaan sovi minulle!
Vaikka sitten näyttäisi kuinka hyvältä ;DD

Pitsihame kirjoitti...

Nuo sinun "kummalliset" värit näyttävät ihmeen kivoilta! Elvis on Yes! Ja tekemäsi Elviskortti näyttää hyvältä.
Moottoripyöriin en ole ikinä olut ihastunut - saatikka - motoripyörämiehiin. Keski-ikäiset ja vanhat "motoristit" ovat mielestäni säälittävän näköisiä ja -oloisia!

Mäkin haaveilen - paljonkin :)))

Karjalan Kurtturuusu kirjoitti...

Elvis kortti on kaunis, eikä väritkään ole kummalliset. Eiköhän meillä monella ole niitä toteutumattomia unelmia.
Moottoripyörää en ole ihaillut sen jälkeen kun kerran nuorena palelin niin kovasti kyydissä, että sydänkin oli jäätyä, ja jalat olivat kankeat kuin rautakanki. Olen monesti huomannut, ettei kaikki ole niin ruusuista miltä näyttää.

"pappi puikoissa" kirjoitti...

Komeasti nuo värit istuvat Elvikseen :). Vai, että tilasit leiman oikein; pitäisiköhän minun saada sinulta noitakin leimoja ;9. Minä en nimittäin Elvis-fani ole, mutta tästä lähipiiristä tulee mieleen useampikin, joka on. Kuten oma äitini, esimerkiksi!
- Tuo motskarijuttu sitten taas: olet nähnyt varmaan ihan eri motoristeja kuin minä. Minä olen nähnyt lähinnä yli satakiloisia köriläitä, joiden kanssa en minä kyllä haluaisi hempeilemään :D. Sen sijaan monilla keski-ikäisillä naisilla näyttää olevan ihan oma motskari. Minusta oli hupaisaa viime kesänä, kun pidin rippileiriä, ja vierailupäivänä yksi äiti lähti tosi nopeasti pois. Hänen tyttärensä tuli selittämään minulle, että kun äiti on moottoripyörällä, ja sillä oli nahkapuku, niin sen tuli niin kuuma, ettei se pystynyt olemaan kauempaa :). - Nykyajan keski-ikäiset ovat jo sitä polvea, ikinuoria... Kun itse olin teini-iässä, koulukaverit hämmästelivät äitini pukeutumista farkkuihin. Ajat muuttuu :).